Ammatillinen koulutus uudistuu. Uudistus on herättänyt jonkin verran hämmennystä yrittäjissä
Vierailijablogin kirjoittaja on Suomen Yrottäjien Veli-Matti Lamppu, kirjoitus on julkaistu myös Suomen Yrittäjien -verkkosivuilla 2.11.2016
Ammatilliseen koulutukseen tehdään suurinta uudistusta vuosikymmeniin. Tutkintojen rakentuminen sekä koulutuksen järjestäminen ja rahoitus uudistetaan vastaamaan siihen, että vaatimukset työntekijöiden osaamiselle muuttuvat nopeasti ja koulutuksesta leikataan.
Tutkintoja vähennetään nykyisestä noin 350:sta noin 160 tutkintoon. Tämä toteutetaan niin, että tutkintoja kootaan laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Opiskelija suorittaa alan työelämätaitoja vahvistavia opintoja ja alan yleisiä opintoja sekä valitsee erikoistumisalueensa. Näin varmistetaan, että oppiminen kulkee joustavammin kuin nykyään ja että opinnot vastaavat paremmin sitä, mitä opiskelija ja työnantajat tarvitsevat. Koko tutkinnon muuttamisen sijaan voidaan nopeasti muuttaa jotakin tutkinnon osaa tai tuoda tutkintoon uusia osia. Lisäksi voidaan kehittää useille tutkinnoille yhteisiä osia, kuten yrittäjyysosa.
Koulutuksen järjestämisessä siirrytään kolmeen rinnakkaiseen ja tasavertaiseen tapaan suorittaa tutkinto tai sen osia: oppilaitoksessa opiskellen, koulutussopimuksella tai oppisopimuskoulutuksella. Suoritustapoja yhdistellään opiskelijan ja työnantajan tarpeen mukaisesti.
Koulutussopimus on ei-työsopimussuhteista työpaikalla opiskelua, oppisopimus taas perustuu työsopimukseen. Koulutussopimuksessa ei makseta koulutuskorvausta työpaikalle. Oppisopimuksessa yrittäjälle maksetaan edelleen koulutuskorvausta. Yrittäjän oppisopimuskoulutus muuttuu Yrittäjän koulutussopimukseksi. Yrittäjää tukevalle mentorille voidaan maksaa koulutuskorvaus.
Koulutussopimus sopii erityisen hyvin nuorille, joilla ei ole vielä oppisopimukseen riittävää ammattitaitoa. Usein opiskelija saa ammatin perusteet oppilaitoksessa. Kun hän selviytyy perustyötehtävistä, on luontevaa harjoitella ammattia työtä tekemällä. Kun osaaminen on sillä tasolla, että voidaan jo maksaa palkkaa, on hyvä solmia oppisopimus.
Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä lisätään. Pyrkimyksenä on myös lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Työpaikalle oppijan ottaminen yritykseen on yrittäjälle vapaaehtoista ja opiskelijan voi itse valita. Koulutuksenjärjestäjä vastaa opintojen etenemisestä sekä opintoihin liittyvästä ohjauksesta. Työpaikalle nimetään työpaikkaohjaaja tukemaan opiskelijaa työtehtävissä ja oppimisessa. Tutkinto ja tutkinnon osat suoritetaan aina näyttöinä. Näytöt pyritään tekemään oikeissa työtilanteissa.
Koulutuksen rahoituksessa siirrytään tuloksellisuutta painottavaan rahoitusmalliin. Koulutuksen järjestäjä saa noin puolet rahoituksesta perusrahoituksena. Toinen puoli tulee muun muassa suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista sekä opiskelijan työllistymisestä. Eri alojen koulutuksen hinta määrittyy alan koulutuskustannusten perusteella.*
Uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alussa. Uuteen tutkintorakenteeseen siirrytään vuoteen 2019 mennessä. Hallituksen esitys uudeksi lainsäädännöksi tulee lausuntokierrokselle marraskuun 2016 aikana. Suomen Yrittäjien lausuntoa laadittaessa kuulemme laajasti jäsenjärjestöjämme.
Veli-Matti Lamppu
johtaja
Suomen Yrittäjät
