TIEDOTE 24.9.2021
Julkaisuvapaa
Koronapandemian päätökset ovat iskeneet kovaa kunto- ja liikuntakeskusyritysten liiketoimintaedellytyksiin – vaikutukset kansanterveyteen tulevat näkymään pitkään
Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten SKY ry tilasi riippumattoman selvityksen koronarajoitusten vaikutuksista liikuntayrityksiin KPMG Oy Ab:tä1. Tulokset julkaistiin 23.9.2021 pidetyssä Vaikuttavaa Liikettä – Liikuntapäivien webinaarissa
2 https://thl.fi/fi/-/thl-on-julkaissut-arviointitaulukon-joka-kuvaa-eri-tilaisuuksien-koronariskia
Perustuslaissa turvattua elinkeinovapautta terveyden edistäjien eli kunto- ja terveysliikuntakeskus yrittäjien osalta on nyt säännelty jo yli puolentoista vuoden ajan. Elinkeinotoimintaa on rajoitettu ja suljettu. Valmistunut selvitys kertoo karua kieltä alan tilanteesta, silti usko tulevaisuuteen ja elinvoimaan on vielä olemassa.
Markkina on supistunut
Selvityksen tuloksien perusteella voidaan arvioida kunto- ja liikuntakeskustoimialan markkinan supistuneen 70M€ vuosien 2019-2020 välillä. Suuret yritykset, joilla on yli 20 toimipaikkaa, ovat kärsineet koronapandemiasta suhteellisesti eniten. Toimiala joutui sulkutoimien kohteeksi vielä alkuvuodesta 2021 ja viimeisin yksittäinen paikallinen sulkutoimenpide tehtiin vielä pari viikkoa sitten. ”Yrittäjät ovat kokeneet korona-ajan erittäin raskaana” toteaa SKY:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister. Toimialaa on koettu kohdeltavan huomattavan eriarvoisesti rajoitustoimien, sulkupäätösten ja alalle kohdennettujen tukitoimien näkökulmista.
Toimialan stigmatisointi on vaikeuttanut yritysten toimintaedellytyksiä ja lisännyt kuluttajien pelkoa
Vuoden 2020 alussa lähes miljoona suomalaista harjoitteli ja harrasti kuntosaleilla. Tulosten perusteella koronarajoitukset ja niihin liittyvä viestintä ovat vähentäneet kuntokeskusten asiakasmääriä merkittävästi. Esimerkiksi kesäkuussa 2021 käyntimäärät olivat edelleen 43.7% alhaisemmalla tasolla kuin tammikuussa 2020.”
Yhdeksi konkreettisimmasta havainnosta selvityksessä nousee alan stigmatisointi korkean riskin tartuntaympäristönä. ”Liikuntakeskuksia koskevat rajoitustoimet ja keskusten terveysturvallisuuteen liittyvä mediaviestintä ovat vaikuttaneet negatiivisesti kuntokeskusten maineeseen, mikä on osaltaan aiheuttanut asiakaskatoa. Asiakasmäärien kääntäminen uudelleen kasvuun edellyttää yrityksiltä aiempaa vahvempia tiedolla johtamisen taitoja ja aktiivista viestintää toimialan maineen kirkastamiseksi” kommentoi KPMG:n Jussi Nikander selvityksen havaintoja.
”Emme ole vieläkään saaneet mitään perusteita, miksi Sosiaali- ja terveysministeriö on luokitellut toimialan korkean tartuntariskin paikaksi? Miksi tätä statusta ei ole edelleenkään muutettu, vaikka THL:n 6.9.20212 julkaiseman koronaviruksen riskipotentiaalitaulukon mukaan kuntokeskukset luokitellaan vähäisen riskin luokkaan sekä tartuntariskin, että leviämispotentiaalin osalta ” kysyy SKY:n puheenjohtaja Jussi Raita.
Raita edellyttää, että toimiala tulisi poistaa välittömästi korkean tartuntariskin kategoriasta.
Toimialan yritykset arvioivat kuluttajien pelkojen olevan iso ongelma tulevaisuudessa ja joutuvansa kamppailemaan tämän kanssa. Toimialan elpyminen riippuu hyvin pitkälti siitä, miten alasta keskustellaan mediassa ja millä aikataululla yhteiskunta avautuu.
Liikunnan vähenemisellä on haitallinen vaikutus koko yhteiskuntaan
Alan yhteiskunnallinen vaikuttavuus kansalaisten fyysisen-, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osalta on kiistaton. Liikkumattomuuden kustannukset olivat ennen koronaa 3,5-7 miljardia euroa vuodessa; pandemian aikana liikkumattomuus on lisääntynyt etätyön ja liikkumisrajoitusten sekä sulkutoimien vuoksi. Pandemia on vaikuttanut fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa alentavasti. Liikkumattomuus on lisääntynyt ja sosioekonomiset erot sekä hyvinvoinnin polarisaatio ovat kasvaneet3.
Jäsenyritysotannan näkemys toimialan tulevaisuudesta on fragmentoitunut – selvä enemmistö uskoo kuitenkin alan elpymiseen ja kasvumahdollisuuksiin
Toimiala arvioi yhteiskunnassa ilmenevän patoutunutta tarvetta kunto- ja liikuntakeskusalan tarjoamille palveluille. Terveystietoisuus ja ymmärrys kuntoilun tärkeydestä on kasvanut yhteiskunnassa viimeisen vuosikymmenen aikana. Ryhmäliikuntamuodot monimuotoistuvat ja yhteisöllisyyden arvot näkyvät myös liikuntaharrastuksissa. Terveysteknologia ja digitalisaatio avaavat uusia toimintamuotoja. Liikunnan tulee olla osa henkilökohtaista terveyttä elämän kaikissa vaiheissa. Työ- ja toimintakyvyn parantaminen on tärkeää kaikissa ikäryhmissä. Julkinen velka on kasvanut pandemian aikana, kansantautien ehkäisyssä ollaan otettu monta askelta taaksepäin rajoitusten ja sulkujen seurauksena.
”Yhteiskunnan palautuessa kohti uutta normaalia, kunto- ja liikuntakeskuksilta odotetaan entistä monimuotoisempia liikuntamuotoja ja räätälöityjä ratkaisuja. Vastatakseen tulevaan kysyntään liikuntakeskusten tulee tehdä investointeja, joiden toteutusmahdollisuudet ovat pandemiasta johtuen rajalliset. Entistä haastavampi toimintaympäristö asettaa vaatimuksia ammattimaisemmalle yritysjohtamiselle tulevaisuudessa”, arvioi KPMG:n Carl Hagström selvityksen pohjalta.
”Osaamisen kehittäminen, tiedolla johtaminen ja yhdessä tekeminen on avainasioita” toteaa SKY:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister. Pandemia on yhdistänyt toimialan toimijoita ja johtanut ainutlaatuisiin keskusteluihin yrityskentässä. Tulevaisuudessa on tärkeintä rakentaa poikkihallinnollisia kumppanuuksia sekä toimivia elintapaohjauksen ja liikkumisen palveluketjuja yhteistyössä sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja liikunta-alan toimijoiden kanssa.
Lisätietoja: Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
Puheenjohtaja Jussi Raita, 044 594 4451, jussi.raita@elixia.fi
Toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister, 040 515 4449, riitta@sky-ry.fi
KPMG Oy Ab
Senior Manager Jussi Nikander, 040 714 8128, jussi.nikander@kpmg.fi